Tervehdys!

Mun nimi on Syväojan Heidi. Mä työskentelen Likesillä ja teen monitieteistä tutkimusta liikunnan vaikutuksista oppimiseen. Tällä hetkellä vastaan Liikkuvaa matikkaa -hankkeesta, jossa tutkitaan fyysisesti aktiivisten matematiikan tuntien vaikutusta lasten oppimistuloksiin, kouluviihtyvyyteen, motivaatioon ja motorisiin taitoihin.

Oppimisen kannalta on tärkeää, että koulussa on mahdollista liikkua sekä oppitunneilla että välitunneilla. Viime vuosien aikana liikkumisen yhteyttä oppimiseen on tutkittu paljon. Tämän hetken tutkimustiedon mukaan liikkumisella on positiivisia vaikutuksia niin kognitiiviseen toimintaan kuin oppimistuloksiin.

Kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, muokkaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen liittyvää aivotoimintaa. Kognitiivista toimintaa ovat esimerkiksi tarkkaavaisuus, muisti ja toiminnanohjaus.

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen liikunta ja liikkuminen lisäävät erityisesti tarkkaavaisuutta ja edistää toiminnanohjausta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paljon liikkuvat lapset pystyvät tehokkaammin suuntaamaan tarkkaavaisuutensa opittavaan asiaan ja poimimaan informaatiosta oppisen kannalta oleelliset asiat ja samalla jättämään huomiotta epäoleelliset asiat. He pystyvät muokkaamaan informaatiota mielessään tehokkaasti ja palauttamaan sen mieleen. Heidän tiedon käsittelynsä on siten tehokkaampaa. Ja tämä näkyy myös parempina oppimistuloksina.

Tutkimuksissa on esimerkiksi verrattu oppilaiden matematiikan testituloksia 10 minuutin liikkumisen jälkeen ja 10 minuutin istumisen jälkeen. Liikkumisen jälkeen testeistä tuli paremmat tulokset.

Erityisesti koulupäivän aikaisen liikkumisen on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimiseen. Koulupäivän aikana liikkuminen voi tapahtua koulumatkoilla, välitunneilla ja oppitunneilla. Oppitunneilla liikunta voi olla oppiaineeseen integroitua liikuntaa tai aktiivisia taukoja oppimisen lomassa. Erityisesti matematiikan oppimisessa on havaittu hyötyjä koulupäivän aikaisesta liikkumisesta.

Liikkumisen vaikutus oppimiseen voi olla monen tekijän summa. Yksi syy voi olla se, että liikunnan on havaittu vaikuttavan aivojen rakenteeseen ja toimintaan: esimerkiksi muistiin ja toiminnanohjaukseen liittyvien aivoalueiden tilavuuden on havaittu olevan isompi hyväkuntoisilla lapsilla heikkokuntoisiin verrattuna.

Lisäksi aivoissa viestit kulkevat sähköisesti eri aivoalueiden välillä, ja liikunnan on havaittu lisäävän tätä aivojen sähköistä aktiivisuutta. Monia muitakin selittäviä tekijöitä liikunnan ja oppimisen välisen yhteyden taustalla varmasti on, ja näitä tutkitaan tälläkin hetkellä ympäri maailmaa.

Summa summarum: koulupäivän aikaisen liikkumisen mahdollistaminen auttaa luomaan oppimiselle optimaaliset olosuhteet.

​
Uusimmat tieteelliset julkaisut:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6798746/

https://journals.humankinetics.com/view/journals/jpah/15/2/article-p135.xml