Tässä osiossa esittelemme aktiivisten oppimisympäristöjen suunnittelun periaatteita ja vinkkejä siitä, mistä löydät lisää tietoa aiheesta. Ohjeita ja normeja ulkotilojen suunnitteluun löytyy Luettavaa-osiossa.

Suunnittelun lähtökohdat löytyvät nykyisistä toimintaa ja toimintaympäristöjä ohjaavista suunnitelmista. Tällä hetkellä ne ovat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014), Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) ja Lukion opetussuunnitelman perusteet (2019)

Varhaiskasvatuksessa työtapojen sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan. Oppimisympäristöjen suunnittelussa lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä, joita tulee kuulla ja huomioida. Kokemus yhteisöön kuulumisesta on lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeistä. Ulkotilat ovat oppimisen paikkoja ja oppimisen kohteita, jotka tarjoavat paikan myös virkistäytymiselle, liikunnalle, leikille sekä rauhoittumiselle – kaikkina vuodenaikoina. Ulkotilat tukevat merkittävästi lasten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen (2014) tavoitteena on ollut muuttaa koulujen toimintakulttuuria niin, että koulutyössä hyödynnettäisiin aktiivisia työtapoja ja erilaisia oppimisympäristöjä enemmän. Lisäksi työskentelyä pitäisi pyrkiä säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa tulisi hyödyntää luontoa ja rakennettua ympäristöä.

Lukion toimintakulttuurin tulee puolestaan tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua lukion opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta.

Aktiivisen oppimisympäristön suunnittelu ei rajaudu ainoastaan koulupihaan, koulun sisätiloihin eikä edes koulupäivään. Tämän vuoksi on hyvä miettiä sitä, minkälaisia tarjoumia olemme mahdollistamassa liikkumiselle ja aktiiviselle elämälle.

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu Oppimaisemassa olevia ulottuvuuksia, joista voi päätellä suunnittelun laajuutta.

TILAT & PAIKAT

Ulottuvuuden suunnittelussa on huomioitava niin yksilöt kuin erilaiset ja erikokoiset yhteisötkin. Välitön oppimaisema sisältää erityisesti opetukseen ja oppimiseen suunniteltuja paikkoja. Nämä sijaitsevat koulun alueella sisällä ja ulkoalueilla.

VIRTUAALISUUS

Ulottuvuuden suunnittelu on tärkeää sulautuvan opiskelun kannalta. Lisäämällä virtuaalisia mahdollisuuksia voidaan jopa paikata köyhän ja ankean koulupihan tarjoamia.

AIKA

Ulottuvuuden merkitys on uuden oppimiskäsityksen näkökulmasta ja opetussuunnitelmien perusteiden mukaan tärkeää. Miten luodaan kiireetön, keskittymistä tukeva oppimisympäristöjen kokonaisuus?

YHTEISÖ

Ulottuvuutta huomioitaessa suunnitteluun vaikuttavat yhteisö ja alueen erilaiset verkostot, osaavat aikuiset ja muut mahdollisuudet sekä rajoitukset.

KULTTUURI

Ulottuvuus on oppivassa yhteisössä alati muuttuva ja kehittyvä elementti. Koulukulttuuri ja yksittäisen koulun oma toimintakulttuuri ohjaavat suunnittelua ja suunnitteluratkaisut puolestaan ohjaavat kulttuuria ja sen kehittymistä.

ROOLI

Ulottuvuudessa otetaan huomioon erilaisia mahdollisia käyttäjäprofiileja, jotka ovat vaikuttamassa tai ohjaamassa suunnittelua. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat myös käyttäjien rooleihin ja esim. siihen kuinka tasa-arvoiseksi oppilas kokee olonsa koulussa.

Koulupiha osana koulua ja laajempaa oppimaisemaa tarjoaa paljon mahdollisuuksia opiskelulle, leikille, liikkumiselle ja viihtymiselle. Suunnittelijoina, pedagogeina ja aikuisina luotamme usein siihen, että muokkaamamme tarjoamat (suunniteltu piha, luodut säännöt jne.) ovat niitä, joita käyttäjät (lapset ja aikuiset) ympäristössään havaitsevat ja käyttävät. Todellisuudessa muokatuista tarjoamista osa jää havaitsematta, mutta niiden lisäksi käyttäjät huomaavat koulupihalla sellaisia käyttömahdollisuuksia, joita esimerkiksi suunnittelijat eivät ole huomanneet.

Uusimman opetussuunnitelmauudistuksen (2014) tavoitteena on muuttaa koulujen toimintakulttuuria niin, että koulutyössä hyödynnettäisiin aktiivisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Lisäksi työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa tulisi hyödyntää luontoa ja rakennettua ympäristöä. Uuteen toimintakulttuuriin kuuluvat siis toiminnalliset työtavat ja liikkuminen. Työnkulku kouluissa on monipaikkaisempaa ja monirytmisempää kuin ennen.

Toimintakulttuurin muutoksen mahdollistaminen onkin nyt yksi koulurakentajien ja -suunnittelijoiden tehtävistä. Koulusuunnittelu on kokonaisvaltaista ja hyvään lopputulokseen pääsemiseksi myös moniammatillisen yhteistyön tulos. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös sitä, että kouluja on suunniteltava työn ja päivän kulku laajasti huomioiden. Silloin suunnitellaan oppimaisemaa eli oppimisympäristöjen kokonaisuutta.

Tässä lista aktiivisen oppimisympäristösuunnittelun sudenkuoppien välttämiseksi:

• Vierailkaa muiden koulujen aktiivisissa oppimisympäristöissä ja tutustukaa niihin ennen hankkeeseen ryhtymistä.
• Perehtykää opetussuunnitelmiin toiminnallisesta näkökulmasta.
• Osallistakaa ja tehkää suunnittelua yhdessä kaikkien käyttäjäryhmien kanssa.
• Jättäkää oppimisympäristöille myös tilaa kehittymiseen, kasvamiseen ja muuntumiseen.
• Huomioikaa pienilmasto ulkotilojen suunnittelussa: aurinkoisuus, tuulisuus ja ilmansuunnat.
• Huomioikaa kulkuyhteydet ja saapumissuunnat.
• Jättäkää rakennuksen ja ulkotilojen kilpailutuksessa tilaa myös suunnittelijoiden innovaatioille.
• Perehtykää Rakennustietosäätion tekemiin suunnitteluohjeisiin.