Kouluverkko ja lähiympäristö
Onnistunut kouluverkkosuunnittelu näkyy siinä, että koulupiha on lasta lähellä. Jos piha on lisäksi virikkeellinen, hauska, aktivoiva ja opiskelua tukeva, silloin lapsi viettää mielellään osan ajastaan siellä. Hän leikkii, liikkuu, oppii sosiaalisia taitojaan, luo ystävyyssuhteita ja rakentaa verkostoja. Kun piha suunnitellaan kokonaisvaltaisesti eri käyttäjäryhmät huomioiden, on se myös todennäköisemmin käytössä koulupäivän jälkeenkin.
Hyvin suunniteltu piha toimii eri oppiaineiden ja taitojen harjoittelun oppimisympäristönä. Koulupiha voi toimia myös erilaisten kerhojen kokoontumispaikkana sekä tapahtumien ja juhlien areenana. Lähiliikuntapaikkana piha on käytössä ympäri vuoden.
Joillekin lapsille koulun piha voi olla pelottava paikka, jossa vallitsee viidakon laki. Lapsi haparoi luodessaan sosiaalisia kontakteja ja pahimmillaan pihasta saattaa tulla paikka, jossa kiusataan ja eristetään joukosta.
On tärkeää, ettei lapsen tarvitse olla ilman tukea koulun pihalla. Siellä tarvitaan ymmärtävää ja tukevaa aikuista, jolla on silmää nähdä, korvaa kuulla ja sydäntä aistia, mitä tapahtuu. Suurissa kouluissa satojen lapsien seuraamiseen ei yksi välituntivalvoja riitä. Hyvä koulupiha tukee parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. Mitä enemmän piha tarjoaa monipuolista toimintaa ja erilaisia oleskelupaikkoja, sen paremmin se ehkäisee myös koulukiusaamista. Energia ja toimintatarmo käytetään mukavaan ja mielekkääseen puuhaan.
Lähiliikuntapaikan suunnittelu osana kouluverkkosuunnittelua
Vuonna 2015 Pisa-tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitojen lisäksi oppilaiden hyvinvointia. Vähiten tyytyväisiä elämäänsä yleisesti ottaen olivat niiden maiden oppilaat, joissa harrastettiin vähiten liikuntaa. Oppimistulosten ja vähän liikkuvien tilastojen häntäpään maista 61 % olivat samoja. (Välijärvi, J. PISA 2015 Oppilaiden hyvinvointi).
Suomessa liikunnan harrastaminen näytti olevan tuolloin OECD-maiden keskiarvon mukaista, ja uuden liikkumattomien nuorten osuus Suomessa oli maiden vertailussa pienimpien joukossa. Tämä on erinomainen ja varjeltava asia, mutta viime aikojen tutkimukset Suomessa osoittavat, että liikkumattomien ja yksipuolisesti liikkuvien osuus näyttää olevan voimakkaassa kasvussa.
Joka päivä Suomessa noin miljoona lasta ja nuorta kulkee esikouluun ja kouluun ympäri maata. Kaupunkien liikenteen lisääntyminen, aikuisten stressaava arki ja kenties mukavuuden halukin on aiheuttanut sen, että yhä useampia lapsia kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin. Suuri osa lapsista näyttää nykyään vielä viettävän lopun vapaa- ajastaan kotona, sisätiloissa.
Voimme edistää useilla tavoilla lasten ja nuorten terveyttä, kehitystä ja oppimista. Nykyisellään on trendikästä rakentaa huonosta sisäilmasta kärsivien pienten koulujen tilalle uusia isomman kokoluokan kouluja. Tämä vaikuttaa suoraan kouluverkon tiiviyteen ja siihen kuinka lähellä ja lasten saavutettavissa koulupihat ja lähiliikuntapaikat ovat.
On tärkeää, että lähipelejä ja liikkumista kaveripiirissä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin. Siksi on huolehdittava siitä, että vaikka kouluverkko hajaantuu isompiin yksiköihin, niin vielä olemassa olevaa lähiliikuntapaikkaverkkoa ei ajettaisi samaan aikaan alas jättämällä huolto ja ylläpito siellä tekemättä.
Hämeenlinnan Nummen palvelukeskuksen suunniteltu huolto-, saatto- ja kevytliikenne.
Tekijä: Markku Lang
Koulun lähiympäristö
Perinteisesti on ajateltu oppimisen tapahtuvan luokassa tutussa kouluympäristössä, mutta oppiminen ei ole paikkaan sidottua. Luokkahuoneet oppimisympäristöinä pohjautuvat käsitykseen, jonka mukaan aivoissa tapahtuva oppimisprosessi on kontrolloitavissa ainoastaa kuulemalla, puhumalla ja kirjoittamalla. Syvempi oppiminen vaatii kaikkien aistien käyttöä, kehollisuutta ja tilallista havainnontia (Koulupihat lähiliikuntapaikkoina – opas. Viitattu 28.2.2014).
Mielekäs oppiminen on aktiivista, rakentavaa, yhteistoiminnallista, tavoitteellista, sidoksissa tilaneseen, itseohjautuvaa ja yksilöllistä. Oppijan innostuneisuus ja motivoituneisuus parantavat oppimistuloksia. (Lehto, Lehto & Vaara-Sjöblom 2005, 39–42.) Uudessa ympäristössä oppiminen lisää myös ympäristöön liittyvää tietämystä, ja samalla ympäristöä päästään kokemaan ja tuntemaan, esimerkiksi leikin avulla (Suomela & Tani 2004, 56). Lapsi kokee tyypillisesti ulkona ja vieraassa ympäristössä tapahtuvan toiminnan seikkailuksi. Kokemus, elämys ja seikkailu ovat oleellisia termejä ulkona oppimisessa.
Oppiessamme vastaanotamme tietoa kaikilla aisteillamme. Suontauksen (2008, 20–26) mukaan opettaminen tehostuu ja ymmärtämisen syvempi taso saavutetaan, kun toteaviin asiatietoihin lisätään havainnollisuutta, elämyksiä ja konkretiaa. Havainnollistaminen tukee oppijan prosessoimaa tietoa ja tallentaa sen pitkäkestoiseen muistiin. Oppija oivaltaa helpommin ilmiön yhdistävät ja erottavat tekijät.
Elämyksellisessä kasvatuksessa synnytetään oppilaalle voimakkaan vaikutuksen tekevä kokemus, eli elämys. Elämyksen kokeminen kehittää, opettaa ja kasvattaa yksilöä tai ryhmää (Karppinen 2010, 123).
Tarve hyödyntää oppimisen kaikkiallisuutta ja informaaleja oppimisympäristöjä on noussut esiin opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä myös lukiokoulutuksessa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lisääntyvää teknologian sekä oppilaitoksen ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämistä opetussuunnitelmaan perustuvassa opiskelussa.
Kaikkialla oppii – uusi lukio 2020 (KOPPI) -hankkeen tavoitteena oli rakentaa malli lukio-opiskelun toteuttamisesta osittain muualla kuin luokassa siten, ettei osalle kurssien tunneista ole käytössä koulutuksen järjestäjän osoittamaa tilaa, vaan oppiminen tapahtuu informaaleissa oppimisympäristöissä monipuolisia ja opiskelijoiden osallisuutta parantavia työtapoja hyödyntäen. Hankkeessa toteutettiin useita tämän ”KOPPI-mallin” mukaisia kurssikokeiluja,
KOPPI-hankkeessa tehdyillä kokeiluilla on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden kokemukseen lukiokurssien toteutuksesta. Samalla ne kuitenkin tuovat esiin uusia kysymyksiä ja haasteita, joihin opettajien ja opetuksen kehittäjien on tärkeä kyetä jatkossa vastaamaan.