Sisätilojen suunnittelu
“Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.” (Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014.)
Heidi Syväoja on tutkinut liikkumisen vaikutusta oppimistuloksiin ja toteaa, että oppimisen kannalta on tärkeää, että koulussa on mahdollista liikkua sekä oppitunneilla että välitunneilla. Tämän hetken tutkimustiedon mukaan liikkumisella on positiivisia vaikutuksia niin kognitiiviseen toimintaan kuin oppimistuloksiin.
Kalustesuunnittelussa olisi myös huomioitava, että pelkän istumatyöskentelyn lisäksi kalusteet mahdollistavat erilaisia työasentoja ja erilaisia tekemisen tapoja. Monipuolinen toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuden myös liikkumiseen ja leikkimiseen. Työtapojen ja työasentojen vaihtelu tukee ja ohjaa oppimista.
Istumisen vähentämiseen ja koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäämiseen tulee niin kalustuksessa kuin koulun toimintakulttuurissa kiinnittää erityistä huomiota. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö sekä liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.
Koulurakennuksien erilaiset muodot
Uusien koulujen suunnittelu on haasteellista, koska niiden koko on kouluverkon harventuessa yleensä isompi ja käyttäjäryhmiä on useita. Toisaalta toiveet muuntojoustavuudesta, monipaikkaisesta- ja monirytmisestä työskentelystä, yhteisopettajuudesta ja viimeisimpänä hybridiopetuksesta johtavat joustaviin ratkaisuihin, johon myös liikkumista tukevat elementit hyvin sopivat.
Tässä luettelo muutamista koulujen muodoista:
- Solukoulu. Opetustilat ja kotialueet on ryhmitelty yksiköihin, joissa kullakin on oma aula ja sisäänkäynti.
- Keskeisaula/katu-tyyppi. Opetustilat on ryhmitelty yhden keskeisen yhteistilan tai aulan ympärille.
- Sakaramalli. Opettustilat on ryhmitelty yksiköihin, jotka yhdistyvät yhden keskeisen yhteistilan tai aulan kautta.
- Sisäpihamalli. Opetustilat on ryhmitelty keskeisen yhteisen sisäpihan ympärille.
- Sisäpihojen sarja. Opetustilat on järjestelty kampamaiseen muotoon, jossa eri osien välille muodostuu sisäpihoja.
- Avoin ympäristö. Opetustilat ovat yhtä yhteistä avointa tilaa, jota rajataan tarpeen mukaan erilaisin ratkaisuin.
- Satelliittikoulu. Koulun toiminnat sijoittuvat useampaan rakennukseen, mahdollisesti etäällekin toisistaan. Osa opetuksesta voi toimia etäopetuksena toimipisteestä toiseen.
- Kampuskoulu. Opetustilat sijoittuvat useampaan erilliseen rakennukseen, jotka ovat lähellä toisiaan. Kulku rakennuksesta toiseen voi olla sisä- tai ulkokautta.
Tällä hetkellä Suomessa suosituin koulurakennuksen muoto Solukoulumalli mahdollistaa hyvin liikenteen sisätiloista ulos ja usein solujen omien aulojen äärelle sijoitetaan liikkumisen paikkoja. Aulat ovat solualueen kohtaamispaikkoja ja orientaation ja tilajäsentelyn kannalta keskeisiä solmukohtia, joiden toimivuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.
Oppimisaktiviteeteista oppimisvyöhykkeisiin
Yläpuolella olevassa kuviossa on havainnollistettu, minkälaisia toimintoja, aktiviteetteja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvataan. Asiaa on tutkinut diplomityössään Tytti Turpeinen ja hän toteaakin että ”oppimistilojen on muututtava, sillä nykyiset suomalaisten koulujen opetustilat eivät vastaa uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPS) asettamiin vaatimuksiin.” Turpeinen kävi läpi opetussuunnitelman perusteita tilojen näkökulmasta. Minkälaista toimintaa opetussuunnitelma kuvaa ja minkälaisia paikkoja tai tiloja havaitut toiminnot tarvitsevat?
Turpeinen löysi neljä päätoimintaa
- vuorovaikutusta ja osallistumista tukeva työskentely
- tutkiva ja luova työskentely
- itseilmaisu ja esiintyminen
- syventyminen ja keskittyminen.
Euroopan Schoolnetin Future Classroom Lab -konsepti perustuu tulevaisuuden taitojen opettamiseen ja toimintaa varten rakennettuihin alueisiin. Suomen Future Classroom Labin toiminnat ja vyöhykkeet on luotu Tytti Turpeisen havaintojen mukaan, ja niihin on lisätty liikkumisen vyöhykke, koska sen merkitys on korostuu oppimisen näkökulmasta koko ajan enemmän ja enemmän.
Opiskelu, oppiminen ei kuitenkaan ole paikkaan sidottua ja usein joudutaankin miettimään, miten ja missä työskentely tapahtuu ja miten saavutaan, lähdetään ja siirrytään. Puhutaan siis virtauksista, joita koulurakennuksessa päivän aikana tapahtuu.
Koulupäivän tapahtuvia virtauksia
Animaatiossa simuloidaan monitoimitalon käyttäjäryhmiä ja käyttäjiä vuorokauden aikana.